MÁILMMIÁRBI
Máilmmiárbekonvenšuvdna ja máilmmiárbelistu
UNESCO máilmmiárbekonvenšuvdna ásahuvvui 1972:s, ja dat galggai leat vástádus dan lassi deddui mii šattai kulturmuittuid ja luondduguovlluid vuostá, nugo turismma, sođiid, luondduroasuid, billašumiid ja nuoskkidemiid geažil. Go vuolláičállá konvenšuvnna, de geatnegahttá juohke ovttaskas riikka váldit vára iežaset máilmmiárbebáikkiin ja muđui iežaset nationála kultur- ja luondduárbbis.
Máilmmiárbekonvenšuvdna
Máilmmiárbekonvenšuvdna definere mii galgá leat oassin máilmmiárbbis. Buot riikkaidgaskasaš biraskonvenšuvnnain lea Máilmmiárbekonvenšuvdna dat mas lea stuorámus lávdan máilmmis.
Osolašriikkaid geatnegasvuođat
Juohke ovttaskas riikkas lea geatnegasvuohta váldit vára iežaset máilmmiárbeoasis. Máilmmiárbestáhtus ii mielddisbuvtte ođđamállet suodjaleami. Sihkkarastin ja hálddašeapmi galgá čađahuvvot nationála láhkaortnegiid mielde ja siskkobealde ovttaskas riikkaid iežaset resurssaid. Ollislaš riikkaidgaskasaš servodagas lea geatnegasvuohta ovttasbargat vai sihkkarastá árbbi masa buohkain lea oassi.
Raporteren UNESCO:i
Juohke guđat jagi raporterejit oassálasti riikkat máilmmiárbeguovlluid stáhtusa UNESCoi. Dalle árvvoštallojuvvo leago árvvuid dilli rievdan dan ektui mii lei vuođđun go sisačállojuvvui máilmmiárbelistui, ja leago dárbu muddet hálddašeami. Ii háliiduvvon ovdáneapmi sáhttá dagahit ahte guovlu biddjo máilmmiárbevárralistui. Jus árvvut jávket, de guovlu sihkkojuvvo máilmmiárbelisttus.
Máilmmiárbelistu
Máilmmiárbelistu lea bajilgovva miellahttoriikkaid máilmmiobjeavttain (kultur- ja luondduguovlluin).
Maid mearkkaša dat go čuožžu máilmmiárbelisttus?
Máilmmiárbestáhtus lea dat alimus riikkaidgaskasaš kvalitehtasteampil maid okta guovlu sáhttá oažžut. Dat mielddisbuktá ovddasvástádusa mainna sihkkarastá máilmmiárbebáikkiid boahtteáigái. Máilmmiárbi lea maiddai mearkagálvu mas lea stuora geasuheaddjifápmu mátkeealáhusa siskkobealde.
Máilmmiárbestáhtus ii mielddisbuvtte ođđamállet suodjaleami, muhto addá liige kvalitehtasteampila ja eksklusiiva riikkaidgaskasaš stáhtusa. Go čuožžu listtus, de dat mearkkaša ahte maiddai boahtteáiggis fertejit dahkkot báikkálaš árvoválljemušat areála- ja resurssageavaheami ektui. Lea dehálaš ahte kulturárvvut eai billistuvvo, ja ahte lea hálddašanplána mii čájeha movt áigu váldit vára árbbis.
Ohcamiin dahkko vuđolaš árvvoštallan ovdal máilmmiárbelávdegoddái čállojuvvo árvalusevttohus. Geaidnu dohko lea guhkki. Eaktun lihkostuvvat dainna bargguin lea báikkálaš áŋgiruššan, oassálastin ja geatnegasvuođat. Gáibádusat gáržžideapmái, čatnosii, ollislašvuohta ja eaktivuhtii bohtet lassin lossa fágalaš aspektii.
Ovdamearkkat báikkiide mat čužžot máilmmiárbelisttus
Akropolis Athenis
Pyramidat Egyptas
Kiinnalaš muvra
Frihetsgudinnen New York:as
Galapagos sullot
Machu Picchu Peruas
Tentatiiva listu
Máilmmiárbekonvenšuvnna mielde galget buot riikkat ráhkadit listtu mas leat báikeevttohusat maid háliidit nomineret. Evttohuslisttu gohčoduvvo tentatiivalistun.
Eai buot báikkit tentatiivalisttus nominerejuvvo, muhto dat lea vuosttaš lávki nominašuvdnii. Báikkit eai sáhte nominerejuvvot jus eai leat dán listtus.
Norgga tentatiivalistui leat čuovvovaš báikkit čállojuvvon:
- Lofuohtasullot (čállojuvvon 2002-10-07)
- Sámi guovlu Divttasvuonas, Hellemobotn ja Rago (čállojuvvon 07.10.2002)
- Jan Mayen ja Bouvetsuolu. Nominašuvdna lea okta oassi oktasaš Atlanta-ábičielgi nominašuvnnas (čállojuvvon 21.06.2007)
- Svalbárda (čállojuvvon 21.06.2007)
- Vikiŋŋaáiggi báccit ja báikkit (čállojuvvon 10.01.2011). Nominašuvdna lea ovttasbargu gaskkal Islándda, Duiskka, Dánmárkku, Latvia ja Norgga máilmmiárbbis mii guoská vikiŋŋaáigái. Norgga báikkit “vikiŋŋanominašuvnnas” ledje Borrehaugenat Hortenis, Oseberghaugen Tønsbergas, Gokstadhaugen Sandefjordas ja Kvernsteinbruddet Hyllestadas mii lea Sogn ja Fjordanenis. 2015:s mearridii lávdegoddi máhcahit nominašuvnna stáhtaosolaččaide vai sii vejolaččat rievdadit dan ovdal fas dahkko ođđa viggamuš.
Maid galgá dahkat vai oažžu máilmmiárbestáhtusa?
Njunuš universála árvu
Guovllus dahje objeavttas lea njunuš universála árvu jus dat globála oktavuođas ovddasta buoremus ovdamearkka kultur- dahje luonddufágalaš fáttá siskkobealde dihto formáhtas.
Integritehta
Buot máilmmiárbeobjeavttain dahje guovlluin fertejit leat elemeanttat mat leat dárbbašlaččat čájehan dihte njunuš universála árvvu. Guovllu integritehta lea maiddai gitta das ahte gáržžideamis leat buot dárbbašlaš elemeanttat.
Autenttalašvuohta
Objeavtta dahje birrasa gráda álgoálgosašvuohta dahje eaktivuohta čájeha autenttalašvuođa.
Suddjen ja hálddašeapmi
Máilmmiárbeguovllut galget leat vuollásaččat guhkitáiggi formála dahje šiehtadusaláš suddjema, doaimmaid dahje áitagiid vuostá mat sáhttet váikkuhit universála árvvuide negatiivvalaččat.
Guovllut galget čielgasit leat gáržžiduvvon ja jus lea dárbu, birastahttojuvvon dustenavádagain mas leat sierra njuolggadusat mat sihkkarastet ahte máilmmiárbeguovllu siskkobealde kvalitehtat eai váikkuhuvvo negatiivvalaččat.
Guovllu hálddašeapmi galgá čuovvut soabaduvvon plánamii sihkkarastá koordinerejuvvon čuovvoleami doaimmain mat leat buoremusat guvlui.
Olmmošlaš aktivitehtat máilmmiárbeguovlluin galget leat ekologalaččat ja kultuvrralaččat ceavzilat.
Báikkálaš beroštupmi
Máilmmiárbenominašuvdna ii dohkkehuvvo jus dat ii leat vuođuštuvvon báikkálašservodahkii.
