MÁILMMIÁRBI
Njeallje čuoggá Struve meridiánagierddus
Struve meridiánagierdu lei dat vuosttaš stuora ja viiddis, dieđalaš mihtideapmi Eurohpás. Dat čađahuvvui 1816 – 1852 áigodagas, Friedrich Georg Wilhelm Struve jođihemiin. Meridiánagierdu lei erenoamáš viidodaga ja kvalitehta dáfus, ja ovddastii dehálaš elemeantta geodieđalaš historjjás.
Meridiánagierdu
Meridiánagierdu mihtiduvvui triáŋgelviđjjiin mii manná Čáhppesábis Hámmárfestii. Njeallje mihtidančuoggá Finnmárkkus. Gierdu manná logi riikka čađa: Norga, Ruoŧŧa, Suopma; Ruošša, Estland, Latvia, Lietuva, Vilgesruošša, Moldova ja Ukraina.
Struve mihtideapmi bisttii badjel 100 jagi, gitta dassážiigo teknologiija dagai dan vejolažžan mihtidit astronomalaš ja satelihttavuđot presišuvdnamihtidemiiguin.
Struve meridiánagierdu lei vuosttaš teknihkalaš – dieđalaš kulturobjeakta mii čállojuvvui UNESCO máilmmiárbelistui. Dat lei maiddai dat vuosttaš transnationála sisačáliheapmi mii fátmmasta eambbogo guokte riikka.
Struve meridiánagierdu čállojuvvui Unesco máilmmiárbelistui 2005:s.